Sivuja päivitetty

25.06.2019 klo 19:00

Halutessasi lisätietoja retkistämme, ota yhteyttä:
+358-50-530 9635
fotosafari.fi@pp.inet.fi


Kesästä 2019

Pääretkemme oli touko-kesäkuun vaihteessa alkanut "Itä-Balkanin kierros".
Kävimme uusissa safarikohteissa kuten Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa, Bulgariassa ja Turkissa.

Heinä-elokuun vaihteessa toteutamme seitsemännen retken pohjoisimpaan Norjaan.

Suunnitelmissa ollut Israelin matka siirtynee vuoteen 2020

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:76049 kpl

Kuhmon ja Suomussalmen sotiemme taistelupaikkoja katsomassa 6.6.2014

_00a_fs-rt.jpg

Tällä kertaa Fotosafari järjesti aikaisemmista retkistä poiketen erilaisen kuvausmatkan, mikä sopii kaikille Suomen talvi -ja jatkosotien historiasta kiinnostuneille.

Normandian maihinnousupäivän 6.6.1944 kunniaksi kävimme tasan 70 vuotta myöhemmin tutustumassa joihinkin Kuhmon ja Suomussalmen taistelupaikkoihin. Sotahistorioitsijat ja –tutkijat ovat sitä mieltä, että tuo kaukainen tapahtuma auttoi myös Suomea, vaikka tuosta muutaman päivän kuluttua (9.6.1944) Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella.

Kuhmon ja Suomussalmen kiivaimmat taistelut käytiin kuitenkin pääosin talvisodan (30.11.1939 – 13.3.1940) aikana. Lisää: http://www.sotamuistomerkit.fi/sivu.php?id=226

_00_m650_fs-rt.jpg

Kartassa kuvatun reitin pituus on 399, ja se sopii hyvin vaikkapa Joensuun tai Kuopion kautta pohjoiseen matkaaville tai sieltä takaisin tuleville yhden päivän tutustumiskohteiksi.  Myöhemmin tekstissä ilmoitetaan joidenkin kohteiden kotisivujen osoitteet, joilla helpotetaan omien retkisuunnitelmien ja aikataulujen laadintaa.

Huomaa. Kaikki tämän sivun kuvat suurenevat niitä klikkaamalla!

Aamukahvilla Oulujärven rannalla.  Retkellä olivat mukana Raimo Nurmela (vas.), Kaj Gumpler, Kalle Turtinen sekä Reima Hurskainen.

Koska lähdimme kaikki Oulusta, jolloin edellä mainitun 399 km:n kierroksen lisäksi päivän ajoa tulisi noin 860 km,

_01_mfs-rt.jpg

_01b_m_fs-rt.jpg

Ensimmäinen kohteemme oli Rajavartiostolle Kuhmoon 1937 valmistunut Jämäksen kasarmi (kartassa kohde 02.). Sotavuosina se toimi kaukopartio-osasto Marttinan (ja myös Reima Hurskaisen isän) tukikohtana.

Sittemmin nimi muuttui Kuhmon rajakomppanian kasarmiksi, mutta nykyisin rakennus kuuluu Kuhmon kaupungille palveluja tuottavan yhtiön tiloihin.

_02_mfs-rt.jpg

Tällä alueella, sen kuuluessa Kuhmon rajakomppanialle, paljastettiin 26.5.1990 kaukopartio-osasto Marttinan (3./Er. P4) muistokivi.

Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry:n puheenjohtajana toimiva Raimo Nurmela (vas.) oli tehnyt huolelliset esivalmistelut perehtyen tarkasti Kuhmon eteläisen alueen, eli Kilpelänkankaan ja Saunajärventien puolustusasemien sijainteihin ja niiden historiaan.

_04_mfs-rt.jpg

_06_m_fs-rt.jpg

Jämäkseltä siirryimme Kuhmon kaakkoiskulmaan ja siellä Saunajärventien päähän lähelle Venäjän rajaa (kartassa kohde 03.).  

Täällä Virolahdelta Savukoskelle ulottuva, vuosina 1939–1941 ja 1944 rakennettu Salpalinja kulkee valtaisine kivipaasirivistöineen Saunajärventien poikki.

Salpalinja on Wikipedian mukaan yhä edelleen Suomen historian suurin rakennustyömaa.

_06b_200_fs-rt.jpg _07_200_fs-rt.jpg _10_200_fs-rt.jpg

Puolustuslinjan lähellä, aivan tien vieressä on tällainen tykki…

… sekä samalla alueella vielä tällainenkin panssarivaunu. Tämä ei varmasti ole aiheeton varoitus

_08_m_fs-rt.jpg

Saunajärventien varrella  on   vuosina 1939-1942 kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki.

Taisteluhaudan korsussa, edelleen Saunajärventiellä.

_11_m_fs-rt.jpg

_12_m_fs-rt.jpg

Saunajärventieltä ajoimme takaisin eri reittiä Kuhmoon (n. 60 km) ja siellä hotelli Kalevalaan (kartan kohde n:o 4).

_12b__m_fs-rt.jpg

Puolenpäivän lounaalla Kalevalassa. Takana jo yli 350 km ajoa ja lukuisia mielenkiintoisia kohteita.

Seuraava kohteemme oli aivan Kalevalan vieressä oleva Kuhmon talvisotamuseo, jossa kuvaaminen ei tällä kertaa onnistunut.

Museon aukioloajat kannatta tarkistaa etukäteen: http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=

_13_m_fs-rt.jpg

Kuhmosta jatkettiin Suomussalmelle ja Raatteen tielle

_14_m_fs-rt.jpg

Kuhmosta suuntasimme kohti pohjoista ja Suomussalmea ja Raatteentien taistelupaikkoja kartan kohteeseen n:o 5., jonne matkaa kertyi 106 km.

Kahvittelua matkan varrella.

Suomen puolella noin 20 km:n pituisen Raatteentien alkupäässä oleva Raatteen Portti –museo oli valitettavasti menossa kiinni, joten museokierros jäi tällä kertaa väliin. Aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen: http://www.raatteenportti.fi/talvisotanayttely/

Huom. Sodanaikaisista tapahtumista puhuttaessa alueesta käytetään muotoa ’Raatteen tie’.

_15_m_fs-rt.jpg

_16_300_fs-rt.jpg _17_300_fs-rt.jpg

Museon edustalla oli nähtävillä joitakin Raatteen tien taisteluissa puna-armeijalta vallattuja raskaita aseita.  Tammikuun 1. päivänä 1940 alkaneessa ja viikon kestäneessä taistelussa suomalaiset saivat sotasaaliiksi muun muassa 43 hyökkäysvaunua, 260 kuorma-autoa, lähes 1200 hevosta, useita kymmeniä traktoreita ja muita moottoriajoneuvoja.

Sotasaaliiksi saatiin lisäksi 71 erilaista tykkiä, noin 300 kone- ja pikakivääriä ja lähes 5000 sotilaskivääriä. Raatteen Portin museossa on yksityiskohtaisesti esitetty kuvin ja piirroksin Raatteen tien tapahtumat, jossa suomalaiset motittivat ja tuhosivat puna-armeijan 44. divisioonan (lähde: Wikipedia).

_18_m_fs-rt.jpg

Raatteentien alkupäässä, aivan museon lähistöllä on 17000 kivilohkareilla täytetty kolmen hehtaarin kenttä, jonka keskelle johtaa kuvan Talvisodan monumentti – viitoitus. Tekstissä muistutetaan talvisodan kestäneen 105 päivää.

_19_m_fs-rt.jpg

Kivilohkareet ovat kunnianosoitus sodan uhreille ja siitä kärsineille. Suomalaisia kaatui taistelussa noin 400 ja puna-armeijan sotilaita (neuvostoliittolaisia ja ukrainalaisia) eri lähteiden mukaan 7000:sta jopa 14000:een.

 

_20_300_fs-rt.jpg _21_300_fs-rt.jpg

Kentän keskelle pystytetty suomussalmelaisen Erkki Pullisen suunnittelema Avara syli- monumentti.

Siinä on 105 vaskista tuulikelloa muistuttamassa yhtä monesta talvisodan päivästä (30.11.1939 – 13.3.1940).

_22_m_fs-rt.jpg

Raatteen tien museoalueelta jatkoimme Raatteentietä parinkymmenen kilometrin matkan kohti Venäjän rajaa, jonka varrella on lukuisia opasteita lähimaastoissa olevista taistelupaikoista sekä erilaisista muistomerkeistä.

_23_m_fs-rt.jpg

Pätkä Purasjoen taisteluhautaa Raatteen tien varressa ja Purasjoen sillan tuntumassa.

Silta tuhottiin 6.1.1940, mikä nopeutti taistelujen loppumista. Käynti alueella antaa hyvän käsityksen niistä olosuhteista, joissa Suomea puolustettiin.

Rajaportti Raatteentien itäpäässä ja näkymä rajavyöhykkeelle, jota kautta puna-armeijan venäläisistä ja ukrainalaisista sotilaista muodostettu 44. divisioona pyrki katkaisemaan maamme Suomussalmelta Ouluun.

_24_m_fs-rt.jpg

_25_650__fs-rt.jpg

Avara syli – monumentin laattaa kertoo kaiken. Siksi mekin kävimme tutustumassa tämän Fotosafarin kohteisiin. Kunnioituksesta niitä kohtaan, joita on kiittäminen itsenäisestä Suomesta.

_26_m_fs-rt.jpg

Fotosafari kiittää:

- Kalle Turtista järjestäjälle lahjoittamastaan komeasta, itse tehdystä puukosta ja sotahistorian tiedoista.

- Raimo Nurmelaa retken valmistelusta, opastuksesta ja asiaa koskevan julkaisun lahjoituksesta.

- Erityiskiitokset Reima Hurskaiselle  opastuksesta ja ryhmän turvallisesta kuljetuksesta etapeista toiseen lähes 900 kilometrin päiväretkellä.

Kaikki tämän sivun kuvat on otettu Nikon S1 pienoiskameralla.

_40-300.jpg